Seuran historiaa 60- ja 70-luku

Kommodori Matti Merivirta
Kommodori Rainer Lehti
Finn-jollia leirillä
Kommodori Kari Ulvio

 Paikallisen pursiseuran syntysanat lausuttiin keväällä 1963. Paikkana oli ravintola Lohi, jonne oli saapunut kolmisenkymmentä lohjalaista purjehduksesta kiinnostunutta Matti Merivirran kutsusta.

Seuraa ei heti siltä istumalta perustettu, mutta tuolloin valitun toimikunnan työn tuloksena perustettiin seuraavan vuoden keväänä Lohjan Purjehtijat ry, joka merkittiin yhdistysrekisteriin 25.11.1964.

Seuran ensimmäiseksi kommodoriksi valittiin Rainer Lehti, joka oli seuran peräsimessä yhtä soittoa 16 vuotta. Pitkäaikainen työ palkittiin vuonna 1979 kunniakommodorin arvolla.

Lohjan Purjehtijat poikkesi alusta saakka perinteisistä pursiseuroista. Uudellamaalla se oli todellinen kummajainen suomenkielisyytensä vuoksi. Joukko oli myös keski-iältään nuorta, lähinnä jungmannien luokkaa.

Vähitellen seura loi oman kulttuurinsa, jonka arvomaailmassa yhdistyivät vesi, vesillä liikkuminen ja purjehtiminen, mutta josta puuttui perinteinen pursiseurojen maailmaan liittynyt muodollisuus. Näitäkin aineksia on myöhemmin matkan varrella tarttunut perinteisiin.

Vaikka kyse on urheiluseurasta, Lohjan Purjehtijoiden toimintaympäristöön on alusta saakka kuulunut annos yhdessäolon riemua. Purjehtiminen on paljon muutakin kuin urheilua. Pelkästään alan sanasto on oma salaperäinen maailmansa, joka yhdistää.

Ensimmäisinä kesinä purjehtimista opeteltiin leikin varjolla Aurlahdella, myöhemmin uskallettiin kilpailemaan Isolleselälle ja sitten tehtiin jo matkapurjehduksia, joilla koluttiin Karjalohjan selän viimeisetkin sopukat.

Alkuvuosina väritti veneiden kirjava valikoima. Lähtöviivalla nähtiin niin partiolaisten jollat kuin mökkiläisten itse rakentamat pienet kevytveneet.

Vuonna 1964 rakennettiin viisi blixt-luokan jollaa, joten Lohjanjärvestä tuli kertaheitolla tämän luokan suomalainen Mekka. SPL tarjosi seuralle heti SM-kisojen järjestämistä ja ne pidettiinkin seuran ensimmäisten pokaalipurjehdusten yhteydessä saman kesän heinäkuussa.

Saman vuoden lopussa vuokrattiin kaupungilta edelleenkin seuran tukikohtana oleva huvila tontteineen ja ranta-alueineen Ojamolta. Ensimmäiset vuokrasopimukset solmittiin viideksi vuodeksi kerrallaan, jolloin seura sijoitti majan ja ympäristön kunnostukseen varoja. Viimeisten vuosien ajan vuokrasopimukset ovat olleet yksivuotisia, joten kiinnostus alueen kunnostamiseenkin on hiipunut.

Majaa pidettiin tukikohtana kilpailuissa, joista tärkein oli jokavuotinen Lohjan Regatta. Kalustoa puuttui ja jos järvelle saatiin vene rataa vetämään, ei toista enää löytynyt tuomariveneeksi. Ensimmäiset kilpailulautakunnat tarkkailivatkin rataa Ojamon laiturilta, jos rata oli Aurlahdella tai Pottenperiltä, jos purjehdittiin Isolla selällä.

Myöhemmin seuraa palveli peräkkäin kolme Rohjoksi kastettua tukivenettä ja viimein Vaappu, joka myytiin täysin palvelleena vuonna 1992.

Blixtien tulon jälkeen Lohjanjärvelle ilmestyi muitakin kevytveneitä. Finn-jollia oli useita, samoin vikloja. Viklasta tulikin 1970-luvun alussa seuran kaikkien aikojen suosituin luokka. Parhaimmillaan rekisterissä oli 17 viklaa.

Kilpailutoiminta sai vauhtia. kun seuralla uskottiin jokakeväinen finnjollien ja viklojen leiri, Jo 70-luvun alussa tästä toukokuun toisena viikonloppuna pidetystä kilpailusta tuli molempien luokkien ranking-kisa.

Nälkä kasvoi, samoin maine. Seura saikin järjestettäväkseen viklojen SM-kisat 1973. Vastaavaa purjehdustapahtumaa ei Lohjalla ole sitä ennen eikä sen jälkeen nähty. Nelipäiväisiin purjehduksiin osallistui 73 venekuntaa.

Seura sai sen jälkeen järjestettäväkseen useitakin SM-kisoja. Seuraavina tulivat järjestyksessä Finn-jollien SM 76, laser -77, tornado -78, 470-luokka -79, lightning -84, vikla -88.

Rainer Lehden jälkeen kommodoriksi valittiin 1979 Kari Ulvio.